Maan mahtavimmat sankarit

THE AVENGERS (USA 2012)

Genre: Seikkailu, supersankarit, toiminta
Ikäraja: K-12
Ohjaaja: Joss Whedon
Pääosissa: Robert Downey Jr., Chris Evans, Scarlett Johansson, Chris Hemsworth, Jeremy Renner, Samuel L. Jackson, Tom Hiddleston
Kesto: 142 min
★★★★★

Marvel Studios esittää elokuvan “Marvel’s The Avengers”, jonka kaikkien aikojen supersankarikaartissa ovat mukana Marvelin supersuositut sankarit Iron Man, Hulk, Thor, Captain America, Hawkeye ja Black Widow. Kun uusi, yllättävä vihollinen uhkaa koko maailman turvallisuutta, kansainvälisen turvajärjestön johtaja Nick Fury huomaa tarvitsevansa tiimin, joka kykenisi pelastamaan maailman katastrofin partaalta. Niin käynnistyy kiireen vilkkaa maailmanlaajuinen värväyshanke.

Tässä se nyt sitten olisi. Elokuva, jonka suunnittelu aloitettiin jo seitsemän vuotta sitten. Elokuva, jolle elokuvat Incredible Hulk, Iron Man, Iron Man 2, Thor ja Captain America valmistelivat tietä. Marvelin kauan odotettu The Avengers.

Aiempina vuosina Marvel myi sarjakuvahahmojensa filmatisointioikeuksia vieraill firmoille, minkä seurauksena saatiin aikaiseksi kasa vaihtelevan laatuisia, toisistaan irrallisia elokuvasovituksia aina Bryan Singerin X-Meneistä oudompiin ö-luokan tekeleisiin. Vihdoin vuonna 2005 Marvel päätti ottaa riskin ja ryhtyä itse tuottamaan elokuvia omista hahmoistaan.

Viime vuosina ilmestyneet elokuvat ovatkin kaikki olleet jo yksinäänkin viihdyttäviä toimintapläjäyksiä ja erityisesti Robert Downey Juniorin tähdittämä ensimmäinen Iron Man oli myyntimenestys. Jokaisessa aiemmin mainitussa elokuvassa on kuitenkin vihjailtu jonkin suuremman olevan tulossa – lupaukset ovat kutkuttaneet sarjakuvanörtin mieltä, mutta toisaalta aiheuttaneet myös hermostuneisuutta. Idea tuoda Tony Starkin, Kapteeni Amerikan, Haukansilmän, Mustan Lesken, Hulkin ja Thorin kaltaiset karismaattiset hahmot yhteiselle valkokankaalle ei ole ihan mutkaton – itse pelkäsin vielä elokuvateatterissa mainoksia katsellessanikin, että elokuva tulisi läsähtämään kolmannen X-Men-elokuvan kaltaiseksi fiaskoksi, josta ei enää kehtaisi puhua teatterista poistumisen jälkeen.

Onneksi mainitut pelot osoittautuivat turhiksi. The Avengers on nimittäin kaikkea muuta kuin pettymys: totta puhuen elokuva ylitti omat odotukseni täysin ja minä sentään odotin suitsutetulta elokuvalta paljon.

The Avengers on selkeästi jatko-osa aiemmille viidelle elokuvalle – elokuvan sankareita ja päävihollista Lokia ei erityisesti esitellä enää tässä elokuvassa, vaan katsojan selkeästi odotetaan tehneen kotitehtävänsä. Erityisesti viime vuoden Thor kannattaa olla nähtynä ennen The Avengersin katsomista, sillä muuten pahiksen viittaa kantavan Lokin motiivit saattavat olla vaikeita ymmärtää. Tosin elokuvassa viitataan myös useampaan otteeseen Captain Americaan, joten turvallisinta lienee katsastaa The Avengers vasta aiemmin mainittujen viiden elokuvan jälkeen.

Itse pidän hyvänä ratkaisuna ohittaa hahmojen perinpohjainen esittely, siitäkin huolimatta että monet ei-Marvel-fanit tästä ratkaisusta varmaan hivenen kärsivätkin. Tämän ratkaisun myötä aikaa itse toiminnalle ja jopa hahmonkehitykselle jää kuitenkin paljon enemmän – elokuva on jo nyt harvinaisen pitkä, runsaat 2 tuntia ja 20 minuuttia. Pituudestaan huolimatta leffa pitää kuitenkin jatkuvasti otteessaan, eikä teatterissa katsoja kerkeä kyllästyä.

Yllättävää on, miten hyvin elokuvan ohjannut ja käsikirjoittanut Joss Whedon hallitsee runsaslukuisen päähenkilökaartin. The Avengersin hahmojen vuorovaikutus on luontevaa, eikä yksikään hahmoista nouse toista suurempaan osaan – ei edes Robert Downey Jr:n egoistinen Tony Stark. Jopa vielä toistaiseksi omaa elokuvaansa vailla olevat Musta Leski (Scarlett Johansson) ja Haukansilmä (Jeremy Renner) saavat omat hetkensä valokeilassa.

Joss Whedonin ansioluettelosta löytyy sellaisia TV-sarjoja kuten Buffy, vampyyrintappaja ja Firefly. Miehen tuotantoa tuntevalle ei olekaan yllätys, että The Avengersissakin hahmojen dialogi on nasevaa ja sujuvaa. Whedon ei myöskään pelkää tarvittaessa keventää raskasta ja eeppistä yleistunnelmaa, ja elokuvan aikana pääseekin nauttimaan eeppisten taistelukohtausten lisäksi hyvistä one-linereista. The Avengers onnistuukin koko ajan säilyttämään supersankarisarjakuville tyypillisen keveän, viihdyttävän ilmapiirin, surullisista ja jännittävistä hetkistään huolimatta. Itselläni oli ainakin elokuvateatterista ulos astuessani hymy kasvoilla.

Ei sovi unohtaa myöskään oivallisen näyttelijäkaartin osuutta – ei ole yllätys että Robert Downey Jr loistaa jälleen kerran valkokankaalla, mutta myös muut näyttelijät hoitavat homman ansiokkaasti kotiin.

Ukkosenjumala Thoria tulkitseva Chris Hemsworth on selkeästi kasvanut näyttelijänä sitten Thorin – siinä missä Thorissa Hemsworthin näyttely oli ajoittain hivenen kömpelä ja alleviivattua, The Avengersissa Hemsworthin näyttely on paljon sujuvampaa ja itsevarmempaa.

Edward Nortonin jättämiin liiloihin kalsareihin astuneen Mark Ruffalon tulkitsemaa hieman hermostunutta, hieman pihalla olevaa Bruce Banneria alias Hulkia on myöskin ilo katsella. Itse ihmettelin kuinka Ruffalo tulisi korvaamaan Nortonin kaltaisen lahjakkuuden, mutta filmin nähtyäni täytyy myöntää, että taidan pitää Ruffalon Bannerista jopa enemmän kuin Nortonin versiosta.

Jeremy Rennerin tulkitsema Haukansilmä vilahtikin nopeasti jo Thorissa, mutta on ilo nähdä Renneriä hieman enemmänkin valkokankaalla. Rennerin intensiivinen ja värähtämätön katse ei jätä kylmäksi ja viimeisimmässä Mission: Impossible-elokuvassakin esiintynyt Renner sopii hyvin jousipyssyllä ammuskelevaksi kovikseksi. Itse haluan nähdä Rennerin Haukansilmää jatkossakin valkokankaalla – saa nähdä saako Haukansilmä jopa oman nimikkoelokuvansakin lähivuosina.

Myös omaa elokuvaansa vailla olevaa Mustaa Leskeä tulkitseva Scarlett Johansson hoitaa tonttinsa mallikkaasti. Aiemmin Iron Man 2-elokuvassa esiintyneestä karatekissasta paljastuu The Avengersissa uusia sävyjä ja Johansson suoriutuu hyvin myös vakavammista kohtauksista.

Chris Evans puolestaan tulkitsee ikonista Kapteeni Amerikkaa alias Steve Rogersia – itse en pitänyt erityisesti hahmon viime vuonna ilmestyneestä nimikkoelokuvasta, mutta The Avengersissa Chris Evanskin pääsee loistamaan omalla vuorollaan muiden näyttelijöiden kanssa. Evansin tulkitsema kaikkensa menettänyt Kapteeni on paitsi sydäntäsärkevä, myös karismaattinen – ja vaikka elokuvassa ei yhtäkään sankaria nosteta toisten yläpuolelle, Kapteeni on kuitenkin Kapteeni, ja Evans suoriutuu hyvin roolistaan muiden hahmojen liidaajana taistelutilanteissa.

Loistavan roolisuorituksen tekee myös elokuvan ainoa brittinäyttelijä, Tom Hiddleston Thorin pahoille teille kääntyneenä kasvattiveljenä, Lokina. Vuoden 2011 tulokkaaksi nimetty Hiddleston tulkitsee hienosti itsensä petetyksi ja hylätyksi kokevaa Lokia – siitäkin huolimatta että Loki näyttäytyy elokuvassa täysin vinksahtaneena, hahmo ei ole läpeensä paha, eikä hahmo todellakaan jää Kostajien varjoon.

Kaiken kaikkiaan The Avengers on mainio toiminta- ja viihdepläjäys, josta halutessaan voi ammentaa syvempikiäkin teemoja – ainakin itse jaksan kerrasta toiseen liikuttua Lokin hahmon traagisuudesta ja Tony Starkin jatkuvasta hahmonkehityksestä, joka vain jatkuu elokuvasta elokuvaan.

Kutkuttavaa on myös se, että vaikka The Avengers on eräällä tavalla tietyn kauden loppu nitoessaan viisi aiemmin ilmestynyttä elokuvaa yhteen, se on myös samalla uuden kauden alku, mitä tulee Marvelin filmatisointeihin: kannattaa siis totuttuun tapaan istua teatterissa aloillaan ensimmäisten tekstien ajan, sillä niiden jälkeen nähdään pieni pätkä joka antaa vihjeitä tulevista elokuvista. Ensi vuonna päästäänkin nauttimaan jo ainakin kolmannesta Iron Man-elokuvasta ja toisesta Thor-elokuvasta. Myös huhuja ainakin Mustan Lesken nimikkoelokuvasta on liikkeellä. Jähtäväksi jääkin, petaavatko nämä tulevat elokuvat samalla tavalla tietä jollekin suurelle, spektaakkelimaiselle elokuvalle, kuten Marvelin viisi ensimmäistä elokuvaa petasivat The Avengersille, vai minkä suunnan Marvel valitsee elokuvilleen nyt.

Huuda Huudan kevät

Huuda Huudan kevääseen kuuluu neljä käännösteosta ja katsaus suomalaisen sarjakuvan arkirealismiin englanninkielisen Finnish Comics Annual 2012-antologian muodossa. Vuoden 2012 Finnish Comics Annualin on toimittanut Reija Sann ja tekijöinä uudessa antologiassa nähdään Terhi Ekebom, Grönroos & Rantio, Matti Hagelberg, Pauli Kallio, Tarmo Koivisto, Mika Lietzen, Petteri Tikkanen, Tiitu Takalo, Katja Tukiainen ja Riitta Uusitalo. Ensimmäinen Finnish Comics Annual julkaistiin vuonna 2011 ja vuotuisen julkaisun tarkoituksena on esitellä kiinnostavaa suomalaista sarjakuvaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Käännössarjakuvia Huuda Huudan keväässä edustavat kanadalaisen Chester Brownin omaelämänkerrallinen “En koskaan pitänyt sinusta”, ranskalaisten Ruppertin ja Mulot’n “Herrasmiessafari”, yhdysvaltalaisen Daniel Clovesin lyhytteos “Gynekologiaa” sekä toisen yhdysvaltaisen sarjakuvataiteilijan, Aaron $hungan “Vacuum Horror – Kosminen puhdistus”.

Finnish Comics Annual 2012 julkaistaan 15.3, muiden teosten julkaisupäivien ollessa vasta huhtikuussa. Huuda Huudan kevän uutuudet ovat kuitenkin jo ennakkotilattavissa kustantamon omasta nettikaupasta.

(Kvaak.fi)

Herkkuja Egmontilta

Egmont hemmottelee sarjakuvan ystäviä tulevana toukokuuna. Tuolloin kaupan hyllyille nimittäin tiensä löytävät useampikin mielenkiintoinen sarjakuva.

Walking Dead on Robert Kirkmanin kirjoittama, kun taas kuvituksesta vastaavat Tony Moore yhdessä Charlie Adlardin kanssa. Kirkmanin luoma zombiesarjakuva on viime vuosina niittänyt suosiota ympäri maailmaa. Sarjakuvaan perustuvalta TV-sarjalta löytyy myös suomalaisia faneja.

Egmont on huomioinut myös huhtikuussa ilmestyvän The Avengers-elokuvan, sillä toukokuussa julkaistaan myös Kostajat-aiheista materiaalia. Ylivertaiset 1 on Mark Millarin ja Bryan Hitchin arvostettu, mutta radikaaliksikin väitetty tulkinta klassisista Kostajat-sankareista. Ylivertaiset-sarjassa tavataan Kapteeni Amerikka, Thor, Rautamies, Ampiainen, Jättiläinen, Elohopea, Purppuranoita, Musta Leski sekä Haukansilmä.

Ylivertaisten lisäksi Egmont tuo kirjakauppoihin myös Ed Brubarkerin kirjoittaman sarjakuvan Kapteeni Amerikka: Mies joka osti Amerikan. Brubarkerin sarjakuvassa alkuperäinen Kapteeni eli Steve Rogers on kuollut, ja Kapteeni Amerikan asuun joutuu pukeutumaan Bucky Barnes, taistellakseen Punakalloa ja Tohtori Faustusta vastaan.

Klassikkoja ei myöskään tule unohtaa, ja niinpä keväällä saadaan vihdoin myös suomeksi yksi kaikkien aikojen klassisimmista Kostajat-saagoista, nimittäin Roger Sternin kirjoittama, sekä John Buscemanin & Tom Palmerin kuvittama Kostajat: Saarroksissa. Tarinassa Thor, Kapteeni Amerikka ja muut Kostajat joutuvat taistelemaan häijyä Paroni Zemoa ja tämän johtamia Pahuuden mestareita vastaan.

Kostajat-faneja hemmotellaan vielä Alan Davisin kuvittamalla Kostajat Lahjakirjalla. Suurikokoisessa kirjassa päästään seuraamaan miten käy kun Thor, Kapteeni Amerikka ja Rautamies riitaantuvat. Sarjakuvan lisäksi kirjaan sisältyvät myös suosikkikostajien esittelyt.

Jos Kostajat-kuume saa pään hajoamaan, niin aina voi toki tarttua myös Hämähäkkimiehen vuosikertaan 1982 tai Mustanaamion vuosikertaan 1968. Hämähäkkimiehen vuosikerta onkin ajankohtainen, sillä heinäkuussa nähdään elokuvateattereissa uusi Hämähäkkimies-elokuva, The Amazing Spider-Man. Muhkea, värillinen vuosikertomus sisältää kaikki vuoden 1982 Hämähäkkimies-lehdet. Sarjakuvien lisäksi kirjaan on sisällytetty myös palstasivutkin!

Mustanaamion vuosikerta on puolestaan mustavalkoinen. Vuosikertomus kokoaa yhteen kaikki vuoden 1968 Mustanaamio-lehdessä julkaistut seikkailut, joista vastaavat hahmon luoja Lee Falk sekä kuvittaja Wilson McCoy. Mustanaamion vuosikerta ilmestyy kirjakauppoihin 16.5, muiden Egmontin toukokuun sarjisten tullessa myyntin jo 2.5.

(Egmont)

Vuoden 2011 sarjakuvaelokuvat

Vuonna 2011 saimme nauttia (tai kärsiä) lukuisista eri supersankarisarjakuviin pohjautuvista elokuvista. Ei kannata unohaa myöskään Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus-elokuvaa, joka sekin on sarjakuvaan perustuva elokuva. Mitä sitten juuri päättyneenä vuonna nähtiin? Onko jotain jäänyt ehkä näkemättä? Nyt on korkea aika katsoa taaksepäin ja listata vuoden 2011 sarjakuvapohjaiset elokuvat – varsinkin kun näillä näkymin vuosi 2012 jatkaa tämän vuoden linjalla, eli luvassa on monen monta uutta elokuvasovitusta tutuista sarjakuvista!

Lue lisää »

Vuoden 2011 viimeinen lahjavinkki

Yong-Deuk Kwon, "Yölinja"

Oliko joulupukki unohtanut pakata sarjakuvia konttiinsa ennen kuin lähti korvatunturilta? Vai unohditko itse että elämänsä tärkeimmälle henkilöllekin pitää ostaa lahjoja – eli itselleen?

Onneksi Huuda Huudalla on koko joulukuun ajan, eli vielä joulun jälkeenkin voimassa tarjous jolla kaikki kirjat lähtevät kustantamon nettikaupasta -20% hinnalla! Kaiken lisäksi tilaukset lähetetään kotiin ilman postikuluja, joten jos joululahjarahat kuumottavat jo nyt taskussa, ovat Huuda Huudan sarjakuvat mainio sijoituskohde.

Huuda Huuda-kustantamo syntyi tarpeesta julkaista suomeksi laadukasta, graadista kirjallisuutta vuonna 2006 Jelle Hugaertsin ja Tommi Musturin keskustelujen pohjalta, ketkä näkivät Suomen käännössarjakuvan alennustilan kaipaavan kipeästi kustantamoa, joka uskoisi todella sarjakuvaan ilmaisukeinona, sekä tekijöihinsä ja sarjakuviinsa. Elinaikanaan Huuda Huuda on kustantanut kokonaisten albumien lisäksi myös pienempiä pamfletteja sekä erilaisia antologioita – esimerkiksi tänä vuonna ilmestynyt Finnish Comics Annual 2011 on Huuda Huudan kustantama. Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä tutuksi tulleista, Jyrki Nissisen tekemistä Auttajahai-stripeistä koostuva kokoelmakin on Huuda Huudan kustantama. Muita suomalaisten tekijöiden tekemiä Huuda Huudan kustantamia teoksia ovat mm. Olli Hietalan “Lihan himo”-pamfletti, sekä Tommi Musturin “Samuelin matka”, joka on ennen kaikkea graafisesti ihastuttava, sanaton sarjakuvateos.

Tommi Musturi, "Samuelin matkassa"

Suomalaisen sarjakuvan lisäksi Huuda Huuda on myös julkaissut paljon käännössarjakuvaa, kuten kustantamoa perustettaessa oli tarkoituskin. Jo vuonna 2009 ilmestyi ranskalaisen sarjakuvatekijän Joann Sfarin albumi “Pascin”. Meillä Suomessakin Joann Sfar on jo kohtuullisen tunnettu, kiitos Egmontin julkaiseman “Rabbin katti”-jatkosarjan sekä Arktisen Banaanin julkaiseman “Pikku Vampyyrin”. Vuonna 2009 ilmestyi myös WSOYn kustantamana Sfarin sarjakuvasovitus Antoine de Saint-Exupéryn klassikosta “Pikku Prinssi”.

Enemmistö Huuda Huudan kustantamasta käännössarjakuvasta on kuitenkin hieman tuntemattomampien tekijöiden tuottamaa, joista esimerkkeinä voisi mainita Rui Tenreiron, Mozambikista lähtöisin olevan tekijän Norjassa piirtämän “Metsän pidot”-albumin, yhdysvaltalaisen Jeffrey Brownin herkkä, vuoden kestäneestä kaukosuhteesta kertova “Haparointia”-albumi sekä pamfletit ”Yölinja” (Yong-Deuk Kwon, Korea), “Sisyfos” (Anders Nilsen, Yhdysvallat), “Bar Miki” (Michelangelo Setola, Italia) sekä “Ei Muistikuvaa” (Bendik Kaltenborn, Norja).

Jeffrey Brown, "Haparointia"

Jos siis joululahjarumban jäljiltä tai sen seurauksena taskusta löytyy ylimääräisiä euroja, kannatanee tarttua Huuda Huudan tarjoukseen vielä kun tämän vuoden puolella elellään!